viheriöitseminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]viheriöitseminen (38)
- (vanhahtava) teonnimi verbistä viheriöidä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | viheriöitseminen | viheriöitsemiset |
| genetiivi | viheriöitsemisen | viheriöitsemisten viheriöitsemisien |
| partitiivi | viheriöitsemistä | viheriöitsemisiä |
| akkusatiivi | viheriöitseminen; viheriöitsemisen |
viheriöitsemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | viheriöitsemisessä | viheriöitsemisissä |
| elatiivi | viheriöitsemisestä | viheriöitsemisistä |
| illatiivi | viheriöitsemiseen | viheriöitsemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | viheriöitsemisellä | viheriöitsemisillä |
| ablatiivi | viheriöitsemiseltä | viheriöitsemisiltä |
| allatiivi | viheriöitsemiselle | viheriöitsemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | viheriöitsemisenä (viheriöitsemisnä) |
viheriöitsemisinä |
| translatiivi | viheriöitsemiseksi | viheriöitsemisiksi |
| abessiivi | viheriöitsemisettä | viheriöitsemisittä |
| instruktiivi | – | viheriöitsemisin |
| komitatiivi | – | viheriöitsemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | viheriöitsemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
viheriöitsemis- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi viheriöitse (vartalo viheriöi- ) + johdin -minen