viheltelevä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
viheltelevä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä vihellellä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | viheltelevä | viheltelevät |
| genetiivi | viheltelevän | viheltelevien (vihelteleväin) |
| partitiivi | viheltelevää | vihelteleviä |
| akkusatiivi | viheltelevä; viheltelevän | viheltelevät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | viheltelevässä | viheltelevissä |
| elatiivi | viheltelevästä | viheltelevistä |
| illatiivi | viheltelevään | vihelteleviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | viheltelevällä | viheltelevillä |
| ablatiivi | viheltelevältä | vihelteleviltä |
| allatiivi | viheltelevälle | vihelteleville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | viheltelevänä | viheltelevinä |
| translatiivi | vihelteleväksi | vihelteleviksi |
| abessiivi | viheltelevättä | viheltelevittä |
| instruktiivi | – | viheltelevin |
| komitatiivi | – | viheltelevine |