Siirry sisältöön

veroisuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

veroisuus (40)

  1. se, että on veroinen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋeroi̯suːs/
  • tavutus: ve‧roi‧suus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi veroisuus veroisuudet
genetiivi veroisuuden veroisuuksien
partitiivi veroisuutta veroisuuksia
akkusatiivi veroisuus;
veroisuuden
veroisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi veroisuudessa veroisuuksissa
elatiivi veroisuudesta veroisuuksista
illatiivi veroisuuteen veroisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi veroisuudella veroisuuksilla
ablatiivi veroisuudelta veroisuuksilta
allatiivi veroisuudelle veroisuuksille
muut sijamuodot
essiivi veroisuutena veroisuuksina
translatiivi veroisuudeksi veroisuuksiksi
abessiivi veroisuudetta veroisuuksitta
instruktiivi veroisuuksin
komitatiivi veroisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo veroisuude-
vahva vartalo veroisuute-
konsonantti-
vartalo
veroisuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan veroinen vartalosta verois- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]