venytteleminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
venytteleminen (38)
- teonnimi verbistä venytellä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | venytteleminen | venyttelemiset |
| genetiivi | venyttelemisen | venyttelemisten venyttelemisien |
| partitiivi | venyttelemistä | venyttelemisiä |
| akkusatiivi | venytteleminen; venyttelemisen |
venyttelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | venyttelemisessä | venyttelemisissä |
| elatiivi | venyttelemisestä | venyttelemisistä |
| illatiivi | venyttelemiseen | venyttelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | venyttelemisellä | venyttelemisillä |
| ablatiivi | venyttelemiseltä | venyttelemisiltä |
| allatiivi | venyttelemiselle | venyttelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | venyttelemisenä (venyttelemisnä) |
venyttelemisinä |
| translatiivi | venyttelemiseksi | venyttelemisiksi |
| abessiivi | venyttelemisettä | venyttelemisittä |
| instruktiivi | – | venyttelemisin |
| komitatiivi | – | venyttelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | venyttelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
venyttelemis- | |