veloittava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
veloittava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä veloittaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | veloittava | veloittavat |
| genetiivi | veloittavan | veloittavien (veloittavain) |
| partitiivi | veloittavaa | veloittavia |
| akkusatiivi | veloittava; veloittavan | veloittavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | veloittavassa | veloittavissa |
| elatiivi | veloittavasta | veloittavista |
| illatiivi | veloittavaan | veloittaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | veloittavalla | veloittavilla |
| ablatiivi | veloittavalta | veloittavilta |
| allatiivi | veloittavalle | veloittaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | veloittavana | veloittavina |
| translatiivi | veloittavaksi | veloittaviksi |
| abessiivi | veloittavatta | veloittavitta |
| instruktiivi | – | veloittavin |
| komitatiivi | – | veloittavine |