veisteleminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
veisteleminen (38)
- teonnimi verbistä veistellä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | veisteleminen | veistelemiset |
| genetiivi | veistelemisen | veistelemisten veistelemisien |
| partitiivi | veistelemistä | veistelemisiä |
| akkusatiivi | veisteleminen; veistelemisen |
veistelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | veistelemisessä | veistelemisissä |
| elatiivi | veistelemisestä | veistelemisistä |
| illatiivi | veistelemiseen | veistelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | veistelemisellä | veistelemisillä |
| ablatiivi | veistelemiseltä | veistelemisiltä |
| allatiivi | veistelemiselle | veistelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | veistelemisenä (veistelemisnä) |
veistelemisinä |
| translatiivi | veistelemiseksi | veistelemisiksi |
| abessiivi | veistelemisettä | veistelemisittä |
| instruktiivi | – | veistelemisin |
| komitatiivi | – | veistelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | veistelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
veistelemis- | |