veisannut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
veisannut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä veisata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | veisannut | veisanneet |
| genetiivi | veisanneen | veisanneiden veisanneitten |
| partitiivi | veisannutta | veisanneita |
| akkusatiivi | veisannut; veisanneen | veisanneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | veisanneessa | veisanneissa |
| elatiivi | veisanneesta | veisanneista |
| illatiivi | veisanneeseen | veisanneisiin veisanneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | veisanneella | veisanneilla |
| ablatiivi | veisanneelta | veisanneilta |
| allatiivi | veisanneelle | veisanneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | veisanneena | veisanneina |
| translatiivi | veisanneeksi | veisanneiksi |
| abessiivi | veisanneetta | veisanneitta |
| instruktiivi | – | veisannein |
| komitatiivi | – | veisanneine |