veisaava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
veisaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä veisata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | veisaava | veisaavat |
| genetiivi | veisaavan | veisaavien (veisaavain) |
| partitiivi | veisaavaa | veisaavia |
| akkusatiivi | veisaava; veisaavan | veisaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | veisaavassa | veisaavissa |
| elatiivi | veisaavasta | veisaavista |
| illatiivi | veisaavaan | veisaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | veisaavalla | veisaavilla |
| ablatiivi | veisaavalta | veisaavilta |
| allatiivi | veisaavalle | veisaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | veisaavana | veisaavina |
| translatiivi | veisaavaksi | veisaaviksi |
| abessiivi | veisaavatta | veisaavitta |
| instruktiivi | – | veisaavin |
| komitatiivi | – | veisaavine |