vauva

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi

Substantiivi

vauva (9)

  1. alle vuoden ikäinen lapsi
    Vauva imee äidin rintaa.
  2. (leikkimielinen) eläimen vastasyntynyt poikanen

Ääntäminen

  • IPA: [ˈʋɑuβːɑ]

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vauva vauvat
genetiivi vauvan vauvojen
(vauvain)
partitiivi vauvaa vauvoja
akkusatiivi vauva; vauvan vauvat
sisäpaikallissijat
inessiivi vauvassa vauvoissa
elatiivi vauvasta vauvoista
illatiivi vauvaan vauvoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vauvalla vauvoilla
ablatiivi vauvalta vauvoilta
allatiivi vauvalle vauvoille
muut sijamuodot
essiivi vauvana vauvoina
translatiivi vauvaksi vauvoiksi
abessiivi vauvatta vauvoitta
instruktiivi vauvoin
komitatiivi vauvoine-
+ omistusliite

Käännökset

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

kapalovauva, pikkuvauva, poikavauva, sylivauva, tyttövauva, vauvaikä, vauvakirja, vauvakuume, vauvalanka, vauvanvaate, vauvasaippua, vauvasampoo, vauvauinti, vauvavoide

Aiheesta muualla

  • vauva Kielitoimiston sanakirjassa