vaurioituminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
vaurioituminen (38)
- teonnimi verbistä vaurioitua
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vaurioituminen | vaurioitumiset |
| genetiivi | vaurioitumisen | vaurioitumisten vaurioitumisien |
| partitiivi | vaurioitumista | vaurioitumisia |
| akkusatiivi | vaurioituminen; vaurioitumisen |
vaurioitumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vaurioitumisessa | vaurioitumisissa |
| elatiivi | vaurioitumisesta | vaurioitumisista |
| illatiivi | vaurioitumiseen | vaurioitumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vaurioitumisella | vaurioitumisilla |
| ablatiivi | vaurioitumiselta | vaurioitumisilta |
| allatiivi | vaurioitumiselle | vaurioitumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vaurioitumisena (vaurioitumisna) |
vaurioitumisina |
| translatiivi | vaurioitumiseksi | vaurioitumisiksi |
| abessiivi | vaurioitumisetta | vaurioitumisitta |
| instruktiivi | – | vaurioitumisin |
| komitatiivi | – | vaurioitumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vaurioitumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
vaurioitumis- | |