varustava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
varustava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä varustaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | varustava | varustavat |
| genetiivi | varustavan | varustavien (varustavain) |
| partitiivi | varustavaa | varustavia |
| akkusatiivi | varustava; varustavan | varustavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | varustavassa | varustavissa |
| elatiivi | varustavasta | varustavista |
| illatiivi | varustavaan | varustaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | varustavalla | varustavilla |
| ablatiivi | varustavalta | varustavilta |
| allatiivi | varustavalle | varustaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | varustavana | varustavina |
| translatiivi | varustavaksi | varustaviksi |
| abessiivi | varustavatta | varustavitta |
| instruktiivi | – | varustavin |
| komitatiivi | – | varustavine |