varttuva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
varttuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä varttua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | varttuva | varttuvat |
| genetiivi | varttuvan | varttuvien (varttuvain) |
| partitiivi | varttuvaa | varttuvia |
| akkusatiivi | varttuva; varttuvan | varttuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | varttuvassa | varttuvissa |
| elatiivi | varttuvasta | varttuvista |
| illatiivi | varttuvaan | varttuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | varttuvalla | varttuvilla |
| ablatiivi | varttuvalta | varttuvilta |
| allatiivi | varttuvalle | varttuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | varttuvana | varttuvina |
| translatiivi | varttuvaksi | varttuviksi |
| abessiivi | varttuvatta | varttuvitta |
| instruktiivi | – | varttuvin |
| komitatiivi | – | varttuvine |