varoke
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈʋɑroke/
- tavutus: va‧ro‧ke
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | varoke | varokkeet |
genetiivi | varokkeen | varokkeiden varokkeitten |
partitiivi | varoketta | varokkeita |
akkusatiivi | varoke; varokkeen |
varokkeet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | varokkeessa | varokkeissa |
elatiivi | varokkeesta | varokkeista |
illatiivi | varokkeeseen | varokkeisiin varokkeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | varokkeella | varokkeilla |
ablatiivi | varokkeelta | varokkeilta |
allatiivi | varokkeelle | varokkeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | varokkeena | varokkeina |
translatiivi | varokkeeksi | varokkeiksi |
abessiivi | varokkeetta | varokkeitta |
instruktiivi | – | varokkein |
komitatiivi | – | varokkeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | varokkee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
varoket- |
Etymologia
[muokkaa]verbi varoa (vartalo varo-) + johdin -ke
Käännökset
[muokkaa]1. sulake
Ks. sulake |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]- (arkikieltä) proppu
Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- varoke Kielitoimiston sanakirjassa