varmistunut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
varmistunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä varmistua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | varmistunut | varmistuneet |
| genetiivi | varmistuneen | varmistuneiden varmistuneitten |
| partitiivi | varmistunutta | varmistuneita |
| akkusatiivi | varmistunut; varmistuneen | varmistuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | varmistuneessa | varmistuneissa |
| elatiivi | varmistuneesta | varmistuneista |
| illatiivi | varmistuneeseen | varmistuneisiin varmistuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | varmistuneella | varmistuneilla |
| ablatiivi | varmistuneelta | varmistuneilta |
| allatiivi | varmistuneelle | varmistuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | varmistuneena | varmistuneina |
| translatiivi | varmistuneeksi | varmistuneiksi |
| abessiivi | varmistuneetta | varmistuneitta |
| instruktiivi | – | varmistunein |
| komitatiivi | – | varmistuneine |