vantteruus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
vantteruus (40)
- se, että on vanttera
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈʋɑnt̪ːeruːs/
- tavutus: vant‧te‧ruus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vantteruus | vantteruudet |
genetiivi | vantteruuden | vantteruuksien |
partitiivi | vantteruutta | vantteruuksia |
akkusatiivi | vantteruus; vantteruuden |
vantteruudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vantteruudessa | vantteruuksissa |
elatiivi | vantteruudesta | vantteruuksista |
illatiivi | vantteruuteen | vantteruuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vantteruudella | vantteruuksilla |
ablatiivi | vantteruudelta | vantteruuksilta |
allatiivi | vantteruudelle | vantteruuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vantteruutena | vantteruuksina |
translatiivi | vantteruudeksi | vantteruuksiksi |
abessiivi | vantteruudetta | vantteruuksitta |
instruktiivi | – | vantteruuksin |
komitatiivi | – | vantteruuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | vantteruude- | |
vahva vartalo | vantteruute- | |
konsonantti- vartalo |
vantteruut- |
Etymologia[muokkaa]
sanan vanttera vartalosta vantter- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on vanttera
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- vantteruus Kielitoimiston sanakirjassa