vammautuminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
vammautuminen (38)
- teonnimi verbistä vammautua
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vammautuminen | vammautumiset |
| genetiivi | vammautumisen | vammautumisten vammautumisien |
| partitiivi | vammautumista | vammautumisia |
| akkusatiivi | vammautuminen; vammautumisen |
vammautumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vammautumisessa | vammautumisissa |
| elatiivi | vammautumisesta | vammautumisista |
| illatiivi | vammautumiseen | vammautumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vammautumisella | vammautumisilla |
| ablatiivi | vammautumiselta | vammautumisilta |
| allatiivi | vammautumiselle | vammautumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vammautumisena (vammautumisna) |
vammautumisina |
| translatiivi | vammautumiseksi | vammautumisiksi |
| abessiivi | vammautumisetta | vammautumisitta |
| instruktiivi | – | vammautumisin |
| komitatiivi | – | vammautumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vammautumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
vammautumis- | |