valtaaja

Suomi

Substantiivi

valtaaja (10)

henkilö, joka valtaa

Ääntäminen

IPA: /ˈʋɑlt̪ɑːjɑ/
tavutus: val‧taa‧ja

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	valtaaja	valtaajat
genetiivi	valtaajan	valtaajien (valtaajain)
partitiivi	valtaajaa	valtaajia
akkusatiivi	valtaaja; valtaajan	valtaajat
sisäpaikallissijat
inessiivi	valtaajassa	valtaajissa
elatiivi	valtaajasta	valtaajista
illatiivi	valtaajaan	valtaajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	valtaajalla	valtaajilla
ablatiivi	valtaajalta	valtaajilta
allatiivi	valtaajalle	valtaajille
muut sijamuodot
essiivi	valtaajana	valtaajina
translatiivi	valtaajaksi	valtaajiksi
abessiivi	valtaajatta	valtaajitta
instruktiivi	–	valtaajin
komitatiivi	–	valtaajine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	valtaaja-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-		konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi vallata ((vahva) vokaalivartalo valtaa-) + johdin -ja

Käännökset

1. henkilö, joka valtaa

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

valtaaja Kielitoimiston sanakirjassa