valmentautuminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]valmentautuminen (38)
- teonnimi verbistä valmentautua
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | valmentautuminen | valmentautumiset |
| genetiivi | valmentautumisen | valmentautumisten valmentautumisien |
| partitiivi | valmentautumista | valmentautumisia |
| akkusatiivi | valmentautuminen; valmentautumisen |
valmentautumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | valmentautumisessa | valmentautumisissa |
| elatiivi | valmentautumisesta | valmentautumisista |
| illatiivi | valmentautumiseen | valmentautumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | valmentautumisella | valmentautumisilla |
| ablatiivi | valmentautumiselta | valmentautumisilta |
| allatiivi | valmentautumiselle | valmentautumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | valmentautumisena (valmentautumisna) |
valmentautumisina |
| translatiivi | valmentautumiseksi | valmentautumisiksi |
| abessiivi | valmentautumisetta | valmentautumisitta |
| instruktiivi | – | valmentautumisin |
| komitatiivi | – | valmentautumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | valmentautumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
valmentautumis- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi valmentautua + johdin -minen