vaimennin
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈʋɑi̯menːin/
- tavutus: vai‧men‧nin
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vaimennin | vaimentimet |
| genetiivi | vaimentimen | vaimentimien vaimenninten |
| partitiivi | vaimenninta | vaimentimia |
| akkusatiivi | vaimennin; vaimentimen |
vaimentimet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vaimentimessa | vaimentimissa |
| elatiivi | vaimentimesta | vaimentimista |
| illatiivi | vaimentimeen | vaimentimiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vaimentimella | vaimentimilla |
| ablatiivi | vaimentimelta | vaimentimilta |
| allatiivi | vaimentimelle | vaimentimille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vaimentimena (vaimenninna) |
vaimentimina |
| translatiivi | vaimentimeksi | vaimentimiksi |
| abessiivi | vaimentimetta | vaimentimitta |
| instruktiivi | – | vaimentimin |
| komitatiivi | – | vaimentimine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vaimentime- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
vaimennin- | |
Etymologia
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- vaimennin Kielitoimiston sanakirjassa