vaikeuttanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
vaikeuttanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä vaikeuttaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vaikeuttanut | vaikeuttaneet |
| genetiivi | vaikeuttaneen | vaikeuttaneiden vaikeuttaneitten |
| partitiivi | vaikeuttanutta | vaikeuttaneita |
| akkusatiivi | vaikeuttanut; vaikeuttaneen | vaikeuttaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vaikeuttaneessa | vaikeuttaneissa |
| elatiivi | vaikeuttaneesta | vaikeuttaneista |
| illatiivi | vaikeuttaneeseen | vaikeuttaneisiin vaikeuttaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vaikeuttaneella | vaikeuttaneilla |
| ablatiivi | vaikeuttaneelta | vaikeuttaneilta |
| allatiivi | vaikeuttaneelle | vaikeuttaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vaikeuttaneena | vaikeuttaneina |
| translatiivi | vaikeuttaneeksi | vaikeuttaneiksi |
| abessiivi | vaikeuttaneetta | vaikeuttaneitta |
| instruktiivi | – | vaikeuttanein |
| komitatiivi | – | vaikeuttaneine |