vaikeuttaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
vaikeuttaminen (38)
- teonnimi verbistä vaikeuttaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vaikeuttaminen | vaikeuttamiset |
| genetiivi | vaikeuttamisen | vaikeuttamisten vaikeuttamisien |
| partitiivi | vaikeuttamista | vaikeuttamisia |
| akkusatiivi | vaikeuttaminen; vaikeuttamisen |
vaikeuttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vaikeuttamisessa | vaikeuttamisissa |
| elatiivi | vaikeuttamisesta | vaikeuttamisista |
| illatiivi | vaikeuttamiseen | vaikeuttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vaikeuttamisella | vaikeuttamisilla |
| ablatiivi | vaikeuttamiselta | vaikeuttamisilta |
| allatiivi | vaikeuttamiselle | vaikeuttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vaikeuttamisena (vaikeuttamisna) |
vaikeuttamisina |
| translatiivi | vaikeuttamiseksi | vaikeuttamisiksi |
| abessiivi | vaikeuttamisetta | vaikeuttamisitta |
| instruktiivi | – | vaikeuttamisin |
| komitatiivi | – | vaikeuttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vaikeuttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
vaikeuttamis- | |