vaatimattomuus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]vaatimattomuus (40)
- se, että on vaatimaton
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈʋɑːt̪iˌmɑt̪ːomuːs/
- tavutus: vaa‧ti‧mat‧to‧muus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vaatimattomuus | vaatimattomuudet |
| genetiivi | vaatimattomuuden | vaatimattomuuksien |
| partitiivi | vaatimattomuutta | vaatimattomuuksia |
| akkusatiivi | vaatimattomuus; vaatimattomuuden |
vaatimattomuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vaatimattomuudessa | vaatimattomuuksissa |
| elatiivi | vaatimattomuudesta | vaatimattomuuksista |
| illatiivi | vaatimattomuuteen | vaatimattomuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vaatimattomuudella | vaatimattomuuksilla |
| ablatiivi | vaatimattomuudelta | vaatimattomuuksilta |
| allatiivi | vaatimattomuudelle | vaatimattomuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vaatimattomuutena | vaatimattomuuksina |
| translatiivi | vaatimattomuudeksi | vaatimattomuuksiksi |
| abessiivi | vaatimattomuudetta | vaatimattomuuksitta |
| instruktiivi | – | vaatimattomuuksin |
| komitatiivi | – | vaatimattomuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | vaatimattomuude- | |
| vahva vartalo | vaatimattomuute- | |
| konsonantti- vartalo |
vaatimattomuut- | |
Etymologia
[muokkaa]adjektiivi vaatimaton ((vahva) vokaalivartalo vaatimattoma-) + johdin -uus
Käännökset
[muokkaa]1. vaatimattomuus
|
|
Idiomit
[muokkaa]- vaatimattomuus kaunistaa
Aiheesta muualla
[muokkaa]- vaatimattomuus Kielitoimiston sanakirjassa