väsyttäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
väsyttäminen (38)
- teonnimi verbistä väsyttää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | väsyttäminen | väsyttämiset |
| genetiivi | väsyttämisen | väsyttämisten väsyttämisien |
| partitiivi | väsyttämistä | väsyttämisiä |
| akkusatiivi | väsyttäminen; väsyttämisen |
väsyttämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | väsyttämisessä | väsyttämisissä |
| elatiivi | väsyttämisestä | väsyttämisistä |
| illatiivi | väsyttämiseen | väsyttämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | väsyttämisellä | väsyttämisillä |
| ablatiivi | väsyttämiseltä | väsyttämisiltä |
| allatiivi | väsyttämiselle | väsyttämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | väsyttämisenä (väsyttämisnä) |
väsyttämisinä |
| translatiivi | väsyttämiseksi | väsyttämisiksi |
| abessiivi | väsyttämisettä | väsyttämisittä |
| instruktiivi | – | väsyttämisin |
| komitatiivi | – | väsyttämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | väsyttämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
väsyttämis- | |