väsähtäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
väsähtäminen (38)
- teonnimi verbistä väsähtää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | väsähtäminen | väsähtämiset |
| genetiivi | väsähtämisen | väsähtämisten väsähtämisien |
| partitiivi | väsähtämistä | väsähtämisiä |
| akkusatiivi | väsähtäminen; väsähtämisen |
väsähtämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | väsähtämisessä | väsähtämisissä |
| elatiivi | väsähtämisestä | väsähtämisistä |
| illatiivi | väsähtämiseen | väsähtämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | väsähtämisellä | väsähtämisillä |
| ablatiivi | väsähtämiseltä | väsähtämisiltä |
| allatiivi | väsähtämiselle | väsähtämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | väsähtämisenä (väsähtämisnä) |
väsähtämisinä |
| translatiivi | väsähtämiseksi | väsähtämisiksi |
| abessiivi | väsähtämisettä | väsähtämisittä |
| instruktiivi | – | väsähtämisin |
| komitatiivi | – | väsähtämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | väsähtämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
väsähtämis- | |