välkyttävä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
välkyttävä
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä välkkyä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | välkyttävä | välkyttävät |
| genetiivi | välkyttävän | välkyttävien (välkyttäväin) |
| partitiivi | välkyttävää | välkyttäviä |
| akkusatiivi | välkyttävä; välkyttävän | välkyttävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | välkyttävässä | välkyttävissä |
| elatiivi | välkyttävästä | välkyttävistä |
| illatiivi | välkyttävään | välkyttäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | välkyttävällä | välkyttävillä |
| ablatiivi | välkyttävältä | välkyttäviltä |
| allatiivi | välkyttävälle | välkyttäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | välkyttävänä | välkyttävinä |
| translatiivi | välkyttäväksi | välkyttäviksi |
| abessiivi | välkyttävättä | välkyttävittä |
| instruktiivi | – | välkyttävin |
| komitatiivi | – | välkyttävine |
Verbi[muokkaa]
välkyttävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä välkyttää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | välkyttävä | välkyttävät |
| genetiivi | välkyttävän | välkyttävien (välkyttäväin) |
| partitiivi | välkyttävää | välkyttäviä |
| akkusatiivi | välkyttävä; välkyttävän | välkyttävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | välkyttävässä | välkyttävissä |
| elatiivi | välkyttävästä | välkyttävistä |
| illatiivi | välkyttävään | välkyttäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | välkyttävällä | välkyttävillä |
| ablatiivi | välkyttävältä | välkyttäviltä |
| allatiivi | välkyttävälle | välkyttäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | välkyttävänä | välkyttävinä |
| translatiivi | välkyttäväksi | välkyttäviksi |
| abessiivi | välkyttävättä | välkyttävittä |
| instruktiivi | – | välkyttävin |
| komitatiivi | – | välkyttävine |