välkähtäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
välkähtäminen (38)
- teonnimi verbistä välkähtää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | välkähtäminen | välkähtämiset |
| genetiivi | välkähtämisen | välkähtämisten välkähtämisien |
| partitiivi | välkähtämistä | välkähtämisiä |
| akkusatiivi | välkähtäminen; välkähtämisen |
välkähtämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | välkähtämisessä | välkähtämisissä |
| elatiivi | välkähtämisestä | välkähtämisistä |
| illatiivi | välkähtämiseen | välkähtämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | välkähtämisellä | välkähtämisillä |
| ablatiivi | välkähtämiseltä | välkähtämisiltä |
| allatiivi | välkähtämiselle | välkähtämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | välkähtämisenä (välkähtämisnä) |
välkähtämisinä |
| translatiivi | välkähtämiseksi | välkähtämisiksi |
| abessiivi | välkähtämisettä | välkähtämisittä |
| instruktiivi | – | välkähtämisin |
| komitatiivi | – | välkähtämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | välkähtämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
välkähtämis- | |