väkevöinti

Suomi

Substantiivi

väkevöinti (5-J)

väkevöiminen

Ääntäminen

IPA: /ˈʋækeˌʋøi̯nt̪i/
tavutus: vä‧ke‧vöin‧ti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	väkevöinti	väkevöinnit
genetiivi	väkevöinnin	väkevöintien (väkevöintein)
partitiivi	väkevöintiä	väkevöintejä
akkusatiivi	väkevöinti; väkevöinnin	väkevöinnit
sisäpaikallissijat
inessiivi	väkevöinnissä	väkevöinneissä
elatiivi	väkevöinnistä	väkevöinneistä
illatiivi	väkevöintiin	väkevöinteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	väkevöinnillä	väkevöinneillä
ablatiivi	väkevöinniltä	väkevöinneiltä
allatiivi	väkevöinnille	väkevöinneille
muut sijamuodot
essiivi	väkevöintinä	väkevöinteinä
translatiivi	väkevöinniksi	väkevöinneiksi
abessiivi	väkevöinnittä	väkevöinneittä
instruktiivi	–	väkevöinnein
komitatiivi	–	väkevöinteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	väkevöinni-
vahva vartalo	väkevöinti-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi väkevöidä (vartalo väkevöi- ) + johdin -nti

Käännökset

1. väkevöiminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

väkevöinti Kielitoimiston sanakirjassa