väittävä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
väittävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä väittää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | väittävä | väittävät |
| genetiivi | väittävän | väittävien (väittäväin) |
| partitiivi | väittävää | väittäviä |
| akkusatiivi | väittävä; väittävän | väittävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | väittävässä | väittävissä |
| elatiivi | väittävästä | väittävistä |
| illatiivi | väittävään | väittäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | väittävällä | väittävillä |
| ablatiivi | väittävältä | väittäviltä |
| allatiivi | väittävälle | väittäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | väittävänä | väittävinä |
| translatiivi | väittäväksi | väittäviksi |
| abessiivi | väittävättä | väittävittä |
| instruktiivi | – | väittävin |
| komitatiivi | – | väittävine |