vääristyminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]vääristyminen (38)
- teonnimi verbistä vääristyä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vääristyminen | vääristymiset |
| genetiivi | vääristymisen | vääristymisten vääristymisien |
| partitiivi | vääristymistä | vääristymisiä |
| akkusatiivi | vääristyminen; vääristymisen |
vääristymiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vääristymisessä | vääristymisissä |
| elatiivi | vääristymisestä | vääristymisistä |
| illatiivi | vääristymiseen | vääristymisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vääristymisellä | vääristymisillä |
| ablatiivi | vääristymiseltä | vääristymisiltä |
| allatiivi | vääristymiselle | vääristymisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vääristymisenä (vääristymisnä) |
vääristymisinä |
| translatiivi | vääristymiseksi | vääristymisiksi |
| abessiivi | vääristymisettä | vääristymisittä |
| instruktiivi | – | vääristymisin |
| komitatiivi | – | vääristymisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vääristymise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
vääristymis- | |