uutteruus

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

uutteruus (40)

  1. se, että on uuttera

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈuːt̪ːeruːs/
  • tavutus: uut‧te‧ruus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi uutteruus uutteruudet
genetiivi uutteruuden uutteruuksien
partitiivi uutteruutta uutteruuksia
akkusatiivi uutteruus;
uutteruuden
uutteruudet
sisäpaikallissijat
inessiivi uutteruudessa uutteruuksissa
elatiivi uutteruudesta uutteruuksista
illatiivi uutteruuteen uutteruuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi uutteruudella uutteruuksilla
ablatiivi uutteruudelta uutteruuksilta
allatiivi uutteruudelle uutteruuksille
muut sijamuodot
essiivi uutteruutena uutteruuksina
translatiivi uutteruudeksi uutteruuksiksi
abessiivi uutteruudetta uutteruuksitta
instruktiivi uutteruuksin
komitatiivi uutteruuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo uutteruude-
vahva vartalo uutteruute-
konsonantti-
vartalo
uutteruut-

Etymologia[muokkaa]

sanan uuttera vartalosta uutter- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]