uusiutuminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]uusiutuminen (38)
- teonnimi verbistä uusiutua
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | uusiutuminen | uusiutumiset |
| genetiivi | uusiutumisen | uusiutumisten uusiutumisien |
| partitiivi | uusiutumista | uusiutumisia |
| akkusatiivi | uusiutuminen; uusiutumisen |
uusiutumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | uusiutumisessa | uusiutumisissa |
| elatiivi | uusiutumisesta | uusiutumisista |
| illatiivi | uusiutumiseen | uusiutumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | uusiutumisella | uusiutumisilla |
| ablatiivi | uusiutumiselta | uusiutumisilta |
| allatiivi | uusiutumiselle | uusiutumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | uusiutumisena (uusiutumisna) |
uusiutumisina |
| translatiivi | uusiutumiseksi | uusiutumisiksi |
| abessiivi | uusiutumisetta | uusiutumisitta |
| instruktiivi | – | uusiutumisin |
| komitatiivi | – | uusiutumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | uusiutumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
uusiutumis- | |