uurastanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
uurastanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä uurastaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | uurastanut | uurastaneet |
| genetiivi | uurastaneen | uurastaneiden uurastaneitten |
| partitiivi | uurastanutta | uurastaneita |
| akkusatiivi | uurastanut; uurastaneen | uurastaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | uurastaneessa | uurastaneissa |
| elatiivi | uurastaneesta | uurastaneista |
| illatiivi | uurastaneeseen | uurastaneisiin uurastaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | uurastaneella | uurastaneilla |
| ablatiivi | uurastaneelta | uurastaneilta |
| allatiivi | uurastaneelle | uurastaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | uurastaneena | uurastaneina |
| translatiivi | uurastaneeksi | uurastaneiksi |
| abessiivi | uurastaneetta | uurastaneitta |
| instruktiivi | – | uurastanein |
| komitatiivi | – | uurastaneine |