Siirry sisältöön

usea

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Pronomini

[muokkaa]

usea (15)

  1. (indefiniittinen) moni (suhteellisen suuri osa jonkin ryhmän edustajista); lukuisat (suurehko määrä)
    Usea vanhus on yksinäinen. Useat vanhukset ovat yksinäisiä.
    Useat meistä ovat huolissaan asiasta.
    Pyysin häntä mukaan useita kertoja, mutta hän ei lähtenyt.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈuseɑ/
  • tavutus: u‧se‧a

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi usea useat
genetiivi usean useiden
useitten
(useain)
partitiivi useaa
useata
useita
akkusatiivi usea; usean useat
sisäpaikallissijat
inessiivi useassa useissa
elatiivi useasta useista
illatiivi useaan useisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi usealla useilla
ablatiivi usealta useilta
allatiivi usealle useille
muut sijamuodot
essiivi useana useina
translatiivi useaksi useiksi
abessiivi useatta useitta
instruktiivi usein
komitatiivi useine

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Vastakohdat
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • usea Kielitoimiston sanakirjassa