usea
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Pronomini[muokkaa]
usea (15)
- (indefiniittinen) moni (suhteellisen suuri osa jonkin ryhmän edustajista); lukuisat (suurehko määrä)
- Usea vanhus on yksinäinen. Useat vanhukset ovat yksinäisiä.
- Useat meistä ovat huolissaan asiasta.
- Pyysin häntä mukaan useita kertoja, mutta hän ei lähtenyt.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈuseɑ/
- tavutus: u‧se‧a
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | usea | useat |
genetiivi | usean | useiden useitten (useain) |
partitiivi | useaa useata |
useita |
akkusatiivi | usea; usean | useat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | useassa | useissa |
elatiivi | useasta | useista |
illatiivi | useaan | useisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | usealla | useilla |
ablatiivi | usealta | useilta |
allatiivi | usealle | useille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | useana | useina |
translatiivi | useaksi | useiksi |
abessiivi | useatta | useitta |
instruktiivi | – | usein |
komitatiivi | – | useine |
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Vastakohdat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- usea Kielitoimiston sanakirjassa