urakoitsija
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]urakoitsija (12)
- henkilö tai yritys, joka urakoi, tekee urakointia
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈurɑˌkoi̯t̪sijɑ/
- tavutus: u‧ra‧koit‧si‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | urakoitsija | urakoitsijat |
| genetiivi | urakoitsijan | urakoitsijoiden urakoitsijoitten (urakoitsijain) |
| partitiivi | urakoitsijaa | urakoitsijoita |
| akkusatiivi | urakoitsija; urakoitsijan |
urakoitsijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | urakoitsijassa | urakoitsijoissa |
| elatiivi | urakoitsijasta | urakoitsijoista |
| illatiivi | urakoitsijaan | urakoitsijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | urakoitsijalla | urakoitsijoilla |
| ablatiivi | urakoitsijalta | urakoitsijoilta |
| allatiivi | urakoitsijalle | urakoitsijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | urakoitsijana | urakoitsijoina |
| translatiivi | urakoitsijaksi | urakoitsijoiksi |
| abessiivi | urakoitsijatta | urakoitsijoitta |
| instruktiivi | – | urakoitsijoin |
| komitatiivi | – | urakoitsijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | urakoitsija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. henkilö tai yritys, joka tekee urakointia
|
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- urakoitsija Kielitoimiston sanakirjassa