urakoija

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

urakoija (10)

  1. henkilö, joka urakoi, tekee urakointia

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈurɑˌkoi̯jɑ/
  • tavutus: u‧ra‧koi‧ja

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi urakoija urakoijat
genetiivi urakoijan urakoijien
(urakoijain)
partitiivi urakoijaa urakoijia
akkusatiivi urakoija;
urakoijan
urakoijat
sisäpaikallissijat
inessiivi urakoijassa urakoijissa
elatiivi urakoijasta urakoijista
illatiivi urakoijaan urakoijiin
ulkopaikallissijat
adessiivi urakoijalla urakoijilla
ablatiivi urakoijalta urakoijilta
allatiivi urakoijalle urakoijille
muut sijamuodot
essiivi urakoijana urakoijina
translatiivi urakoijaksi urakoijiksi
abessiivi urakoijatta urakoijitta
instruktiivi urakoijin
komitatiivi urakoijine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo urakoija-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]