urahtaminen
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]urahtaminen (38)
- teonnimi verbistä urahtaa
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | urahtaminen | urahtamiset |
genetiivi | urahtamisen | urahtamisten urahtamisien |
partitiivi | urahtamista | urahtamisia |
akkusatiivi | urahtaminen; urahtamisen |
urahtamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | urahtamisessa | urahtamisissa |
elatiivi | urahtamisesta | urahtamisista |
illatiivi | urahtamiseen | urahtamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | urahtamisella | urahtamisilla |
ablatiivi | urahtamiselta | urahtamisilta |
allatiivi | urahtamiselle | urahtamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | urahtamisena (urahtamisna) |
urahtamisina |
translatiivi | urahtamiseksi | urahtamisiksi |
abessiivi | urahtamisetta | urahtamisitta |
instruktiivi | – | urahtamisin |
komitatiivi | – | urahtamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | urahtamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
urahtamis- |