unhoittaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
unhoittaminen (38)
- teonnimi verbistä unhoittaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | unhoittaminen | unhoittamiset |
| genetiivi | unhoittamisen | unhoittamisten unhoittamisien |
| partitiivi | unhoittamista | unhoittamisia |
| akkusatiivi | unhoittaminen; unhoittamisen |
unhoittamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | unhoittamisessa | unhoittamisissa |
| elatiivi | unhoittamisesta | unhoittamisista |
| illatiivi | unhoittamiseen | unhoittamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | unhoittamisella | unhoittamisilla |
| ablatiivi | unhoittamiselta | unhoittamisilta |
| allatiivi | unhoittamiselle | unhoittamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | unhoittamisena (unhoittamisna) |
unhoittamisina |
| translatiivi | unhoittamiseksi | unhoittamisiksi |
| abessiivi | unhoittamisetta | unhoittamisitta |
| instruktiivi | – | unhoittamisin |
| komitatiivi | – | unhoittamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | unhoittamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
unhoittamis- | |