ulostanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
ulostanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä ulostaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ulostanut | ulostaneet |
| genetiivi | ulostaneen | ulostaneiden ulostaneitten |
| partitiivi | ulostanutta | ulostaneita |
| akkusatiivi | ulostanut; ulostaneen | ulostaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ulostaneessa | ulostaneissa |
| elatiivi | ulostaneesta | ulostaneista |
| illatiivi | ulostaneeseen | ulostaneisiin ulostaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ulostaneella | ulostaneilla |
| ablatiivi | ulostaneelta | ulostaneilta |
| allatiivi | ulostaneelle | ulostaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ulostaneena | ulostaneina |
| translatiivi | ulostaneeksi | ulostaneiksi |
| abessiivi | ulostaneetta | ulostaneitta |
| instruktiivi | – | ulostanein |
| komitatiivi | – | ulostaneine |