ulkoistava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
ulkoistava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ulkoistaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ulkoistava | ulkoistavat |
| genetiivi | ulkoistavan | ulkoistavien (ulkoistavain) |
| partitiivi | ulkoistavaa | ulkoistavia |
| akkusatiivi | ulkoistava; ulkoistavan | ulkoistavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ulkoistavassa | ulkoistavissa |
| elatiivi | ulkoistavasta | ulkoistavista |
| illatiivi | ulkoistavaan | ulkoistaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ulkoistavalla | ulkoistavilla |
| ablatiivi | ulkoistavalta | ulkoistavilta |
| allatiivi | ulkoistavalle | ulkoistaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ulkoistavana | ulkoistavina |
| translatiivi | ulkoistavaksi | ulkoistaviksi |
| abessiivi | ulkoistavatta | ulkoistavitta |
| instruktiivi | – | ulkoistavin |
| komitatiivi | – | ulkoistavine |