uisteleva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
uisteleva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä uistella
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | uisteleva | uistelevat |
| genetiivi | uistelevan | uistelevien (uistelevain) |
| partitiivi | uistelevaa | uistelevia |
| akkusatiivi | uisteleva; uistelevan | uistelevat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | uistelevassa | uistelevissa |
| elatiivi | uistelevasta | uistelevista |
| illatiivi | uistelevaan | uisteleviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | uistelevalla | uistelevilla |
| ablatiivi | uistelevalta | uistelevilta |
| allatiivi | uistelevalle | uisteleville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | uistelevana | uistelevina |
| translatiivi | uistelevaksi | uisteleviksi |
| abessiivi | uistelevatta | uistelevitta |
| instruktiivi | – | uistelevin |
| komitatiivi | – | uistelevine |