uistaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
uistaminen (38)
- teonnimi verbistä uistaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | uistaminen | uistamiset |
| genetiivi | uistamisen | uistamisten uistamisien |
| partitiivi | uistamista | uistamisia |
| akkusatiivi | uistaminen; uistamisen |
uistamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | uistamisessa | uistamisissa |
| elatiivi | uistamisesta | uistamisista |
| illatiivi | uistamiseen | uistamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | uistamisella | uistamisilla |
| ablatiivi | uistamiselta | uistamisilta |
| allatiivi | uistamiselle | uistamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | uistamisena (uistamisna) |
uistamisina |
| translatiivi | uistamiseksi | uistamisiksi |
| abessiivi | uistamisetta | uistamisitta |
| instruktiivi | – | uistamisin |
| komitatiivi | – | uistamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | uistamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
uistamis- | |