ugrilainen
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
ugrilainen
- ugrilaiselle kielelle ominainen, ugrilaiseen kieleen liittyvä.
- ugrilaista kieltä puhuva
Käännökset[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ugrilainen (38)
- ugrilaiseen kansaan kuuluva henkilö
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈugriˌlɑi̯nen/
- tavutus: ug‧ri‧lai‧nen
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ugrilainen | ugrilaiset |
| genetiivi | ugrilaisen | ugrilaisten ugrilaisien |
| partitiivi | ugrilaista | ugrilaisia |
| akkusatiivi | ugrilainen; ugrilaisen |
ugrilaiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ugrilaisessa | ugrilaisissa |
| elatiivi | ugrilaisesta | ugrilaisista |
| illatiivi | ugrilaiseen | ugrilaisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ugrilaisella | ugrilaisilla |
| ablatiivi | ugrilaiselta | ugrilaisilta |
| allatiivi | ugrilaiselle | ugrilaisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ugrilaisena (ugrilaisna) |
ugrilaisina |
| translatiivi | ugrilaiseksi | ugrilaisiksi |
| abessiivi | ugrilaisetta | ugrilaisitta |
| instruktiivi | – | ugrilaisin |
| komitatiivi | – | ugrilaisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ugrilaise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ugrilais- | |