täydellisyys
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
täydellisyys (40)
- se, että on täydellinen
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | täydellisyys | täydellisyydet |
genetiivi | täydellisyyden | täydellisyyksien |
partitiivi | täydellisyyttä | täydellisyyksiä |
akkusatiivi | täydellisyys; täydellisyyden |
täydellisyydet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | täydellisyydessä | täydellisyyksissä |
elatiivi | täydellisyydestä | täydellisyyksistä |
illatiivi | täydellisyyteen | täydellisyyksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | täydellisyydellä | täydellisyyksillä |
ablatiivi | täydellisyydeltä | täydellisyyksiltä |
allatiivi | täydellisyydelle | täydellisyyksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | täydellisyytenä | täydellisyyksinä |
translatiivi | täydellisyydeksi | täydellisyyksiksi |
abessiivi | täydellisyydettä | täydellisyyksittä |
instruktiivi | – | täydellisyyksin |
komitatiivi | – | täydellisyyksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | täydellisyyde- | |
vahva vartalo | täydellisyyte- | |
konsonantti- vartalo |
täydellisyyt- |
Etymologia[muokkaa]
sanan täydellinen vartalosta täydellis- ja suffiksista -yys
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on täydellinen
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- täydellisyys Kielitoimiston sanakirjassa