tyrkkiminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]tyrkkiminen (38)
- teonnimi verbistä tyrkkiä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tyrkkiminen | tyrkkimiset |
| genetiivi | tyrkkimisen | tyrkkimisten tyrkkimisien |
| partitiivi | tyrkkimistä | tyrkkimisiä |
| akkusatiivi | tyrkkiminen; tyrkkimisen |
tyrkkimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tyrkkimisessä | tyrkkimisissä |
| elatiivi | tyrkkimisestä | tyrkkimisistä |
| illatiivi | tyrkkimiseen | tyrkkimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tyrkkimisellä | tyrkkimisillä |
| ablatiivi | tyrkkimiseltä | tyrkkimisiltä |
| allatiivi | tyrkkimiselle | tyrkkimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tyrkkimisenä (tyrkkimisnä) |
tyrkkimisinä |
| translatiivi | tyrkkimiseksi | tyrkkimisiksi |
| abessiivi | tyrkkimisettä | tyrkkimisittä |
| instruktiivi | – | tyrkkimisin |
| komitatiivi | – | tyrkkimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tyrkkimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tyrkkimis- | |