tyrkkääminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tyrkkääminen (38)
- teonnimi verbistä tyrkätä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tyrkkääminen | tyrkkäämiset |
| genetiivi | tyrkkäämisen | tyrkkäämisten tyrkkäämisien |
| partitiivi | tyrkkäämistä | tyrkkäämisiä |
| akkusatiivi | tyrkkääminen; tyrkkäämisen |
tyrkkäämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tyrkkäämisessä | tyrkkäämisissä |
| elatiivi | tyrkkäämisestä | tyrkkäämisistä |
| illatiivi | tyrkkäämiseen | tyrkkäämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tyrkkäämisellä | tyrkkäämisillä |
| ablatiivi | tyrkkäämiseltä | tyrkkäämisiltä |
| allatiivi | tyrkkäämiselle | tyrkkäämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tyrkkäämisenä (tyrkkäämisnä) |
tyrkkäämisinä |
| translatiivi | tyrkkäämiseksi | tyrkkäämisiksi |
| abessiivi | tyrkkäämisettä | tyrkkäämisittä |
| instruktiivi | – | tyrkkäämisin |
| komitatiivi | – | tyrkkäämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tyrkkäämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tyrkkäämis- | |