tykkäävä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
tykkäävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä tykätä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tykkäävä | tykkäävät |
| genetiivi | tykkäävän | tykkäävien (tykkääväin) |
| partitiivi | tykkäävää | tykkääviä |
| akkusatiivi | tykkäävä; tykkäävän | tykkäävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tykkäävässä | tykkäävissä |
| elatiivi | tykkäävästä | tykkäävistä |
| illatiivi | tykkäävään | tykkääviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tykkäävällä | tykkäävillä |
| ablatiivi | tykkäävältä | tykkääviltä |
| allatiivi | tykkäävälle | tykkääville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tykkäävänä | tykkäävinä |
| translatiivi | tykkääväksi | tykkääviksi |
| abessiivi | tykkäävättä | tykkäävittä |
| instruktiivi | – | tykkäävin |
| komitatiivi | – | tykkäävine |