työtön
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
- sellainen, joka on vailla ansiotyötä
- työtön työnhakija
Liittyvät sanat[muokkaa]
Vastakohdat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: työttömyys
Aiheesta muualla[muokkaa]
- työtön Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi[muokkaa]
- henkilö, jolla ei ole ansiotyötä
- työttömät töihin
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪yø.t̪øn/
- tavutus: työ‧tön
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | työtön | työttömät |
genetiivi | työttömän | työttömien (työtönten) |
partitiivi | työtöntä | työttömiä |
akkusatiivi | työtön; työttömän |
työttömät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | työttömässä | työttömissä |
elatiivi | työttömästä | työttömistä |
illatiivi | työttömään | työttömiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | työttömällä | työttömillä |
ablatiivi | työttömältä | työttömiltä |
allatiivi | työttömälle | työttömille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | työttömänä (työtönnä) |
työttöminä |
translatiivi | työttömäksi | työttömiksi |
abessiivi | työttömättä | työttömittä |
instruktiivi | – | työttömin |
komitatiivi | – | työttömine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | työttömä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
työtön- |
Käännökset[muokkaa]
1. ansiotyötä vailla oleva
|
|