turtuva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
turtuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä turtua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | turtuva | turtuvat |
| genetiivi | turtuvan | turtuvien (turtuvain) |
| partitiivi | turtuvaa | turtuvia |
| akkusatiivi | turtuva; turtuvan | turtuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | turtuvassa | turtuvissa |
| elatiivi | turtuvasta | turtuvista |
| illatiivi | turtuvaan | turtuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | turtuvalla | turtuvilla |
| ablatiivi | turtuvalta | turtuvilta |
| allatiivi | turtuvalle | turtuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | turtuvana | turtuvina |
| translatiivi | turtuvaksi | turtuviksi |
| abessiivi | turtuvatta | turtuvitta |
| instruktiivi | – | turtuvin |
| komitatiivi | – | turtuvine |