turhautuva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
turhautuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä turhautua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | turhautuva | turhautuvat |
| genetiivi | turhautuvan | turhautuvien (turhautuvain) |
| partitiivi | turhautuvaa | turhautuvia |
| akkusatiivi | turhautuva; turhautuvan | turhautuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | turhautuvassa | turhautuvissa |
| elatiivi | turhautuvasta | turhautuvista |
| illatiivi | turhautuvaan | turhautuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | turhautuvalla | turhautuvilla |
| ablatiivi | turhautuvalta | turhautuvilta |
| allatiivi | turhautuvalle | turhautuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | turhautuvana | turhautuvina |
| translatiivi | turhautuvaksi | turhautuviksi |
| abessiivi | turhautuvatta | turhautuvitta |
| instruktiivi | – | turhautuvin |
| komitatiivi | – | turhautuvine |