tunteva
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]tunteva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä tuntea
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tunteva | tuntevat |
| genetiivi | tuntevan | tuntevien (tuntevain) |
| partitiivi | tuntevaa | tuntevia |
| akkusatiivi | tunteva; tuntevan |
tuntevat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tuntevassa | tuntevissa |
| elatiivi | tuntevasta | tuntevista |
| illatiivi | tuntevaan | tunteviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tuntevalla | tuntevilla |
| ablatiivi | tuntevalta | tuntevilta |
| allatiivi | tuntevalle | tunteville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tuntevana | tuntevina |
| translatiivi | tuntevaksi | tunteviksi |
| abessiivi | tuntevatta | tuntevitta |
| instruktiivi | – | tuntevin |
| komitatiivi | – | tuntevine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | tunteva- | |
| vahva vartalo | tunteva- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |